Nyt on kylppärin ja vaatehuoneen välinen seinä kaadettu. Lattiakaakeleiden alta löytyi muovimatto ja muovimaton alta bonuksena vanhat kaakelit. Vielä odotellaan kosteusmittauksia ja sitä, pitääkö kylppäriä kuivatella. Pohdinnassa remonttijuttujen lisäksi, jaksanko lähteä ihanaan Habitareen uhmaikäisen taaperon ja usein ruokailevan pikkuvauvan kanssa vai lähetänkö vain miehen sinne napsimaan kuvia minulle. Meillä on kotona näyttö taas huomenna eli jonnekin poistuttava joka tapauksessa on, mutta hiekkalaatikolla olisi ehkä stressittömämpää.
Moni on sanonut, että olemme reippaita/rohkeita/ahkeria, kun haalimme itsellemme nyt tähän elämäntilanteeseemme remonttimaan ja kaiken lisäksi on tämä nykyinen asunto myymättä. Kannustavia adjektiiveja, mutta ei, emme ole reippaita/rohkeita/ahkeria. Olemme hulluja, harhaisen optimistisia ja aivan lopussa. Vaiva on kuitenkin kaiken tämän arvoista. Luulisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti